Varhaiultra pelottaa niin pajon, etten haluaisi mennä sinne ollenkaan. En haluaisi kuulla huonoja uutisia keskeytyneestä keskemenosta, tuulimunasta tai kohdunulkoisesta raskaudesta. Pelko on epärealistisen kovaa ja tuntuu saavan minut hulluksi. Kun hartiaseutuni meni jumiin aloin lukea hartiapistoista ja pelätä vielä enemmän. Vaikka järki sanoo, että hartiat ovat vain jumissa niin tunnepuoli pelottelee minut kuoliaaksi. Alavatsakipu on välillä kovaa. Järki sanoo sen munasarjakivuksi, mutta tunteet ajavat miettimään kaikkea muuta. Argh.

Tänään on 7+3 mikäli olen edelleen raskaana. Pari viikkoa selvisin pahoinvoinnista huolehtimalla säännöllisestä syömisestä esimerkiksi heti herättyäni. Viime viikolla tilanne muuttui tiistaina, silloin oksensin töissä aamupalani, välipalan, lounaan ja iltapävä"kahvit". Kun pääsin kotiin pystyin vain kaatumaan suoraan sänkyyn. Nyt olen oppinut jotain kikkoja, mutta aamuisin oksennan edelleen 2-4 kertaa. Kello 15 jälkeen syöty pysyy nyt melko varmasti sisällä, vaikka aiheuttaakin pahoinvointia. Lounas pysyy sisällä satunnaisesti. Panostan iltaruuan laatuun ja aamuisin syön lähinnä sitä mitä on ok oksentaa, kuten mustikkajugurttia, mansikkamehua&puuroa, banaania jne. Leipää on hankalin oksentaa, joten sitä olen yrittänyt välttää erityisesti aamuisin ja lounaalla. Viikonloppu oli ihana kun sai olla kotona ja oksennella täällä rauhassa. Töissä on vaikeampaa. Vessa voi olla varattu, oksetus voi tulla kesken palaverin, työmatkat paikallisbussilla ovat yhtä helvettiä ja jos syön koko ajan, sekin on epäilyttävää. On vaikea olla samassa työhuoneessa kahden muun kanssa kun pelkää paljastuvansa, oksentelen paljon ja syön outoja asioita kuten päärynämehujäätä. 

Haluaisin uskoa, että alkanut oksentelu olisi hyvä merkki. Odotusaiheisessa käsikirjassa sanottiin, että oksentelu ei ole alkiolle vaarallista vaan kertoo elinvoimaisesta raskaudesta. Olisi pitänyt varata se varhaisultra aiempaan. Monet käyvät aiemmin kuin me, mutta lääkäri sanoi, että viisi viikkoa siirrosta on hyvä niin nähdään selvisikö alkio jostain vaikeasta kohdasta (en enää muista mistä). Tänään on viisi viikkoa siirrosta, mutta aikatauluongelmat pakottivat kuitenkin siihen, ettei varhaisultra ole vielä tänään. Olen harmitellut sitä koko viikonlopun kuviteltujen kohdunulkoisten raskausoireiden kanssa. Kohta tilanne kuitenkin selviää, pitää jaksaa vielä hermoilla.