Tällä kertaa Femar ei ole toiminut samanlailla kuin aikaisemmin!!!!!! Johtofollikkelia ei löytynyt, ainoastaan neljä "isompaa" rakkulaa, nekin ainoastaan säälittävät 9-10 mm halkaisijaltaan. Tällä viikolla siis ei inssiä, omalla tavallaan olen siitä helpottunut, toisaalta harmittaakin hiukan. Kohdun limakalvo oli ainoastaan 4 mm. Perjantaina katsotaan uudestaan, silloin johtofollin pitäisi näkyä jos sellainen on tulossa. Muuten täytyy muuttaa tai lisätä lääkitystä (pistoslääkityksellä peloteltiin). Jos inseminaatio saadaan tähän kiertoon, se on joka tapauksessa vasta ensi viikolla. Näin ollen ei haitannut, vaikka sekoilin ovulaatiotestinkin kanssa. Kehoni on aika sekaisin vissiin. Näin tämä joskus menee. Jos inssiä ei saada tähän kiertoon, sitten hukkaan menee ainoastaan Femarit. Ei paha tilanne siis kuitenkaan.

Kävin tänään pitkästä aikaa terapiassa ja puhuttiin ainoastaan tästä lapsettomuudesta ja hoidoista. Teki hyvää. Puhua omista tunteista ja peloistakin. Siitä onko aikaisempi tehnyt kuitenkin jotain hallaa. Peloista sen suhteen, että meitä hoidettaisiin ilman pienintäkään toivoa onnistumisesta (tiedän, naurettava ajatus). Kaikenlaista kehollistakin oli. Se miten tämä hoitoja saava keho tuntuu eri keholta kuin se keho, jota silloin väkivallalla särjettiin. Mistä se kertoo ja miten se vaikuttaa. Mitä mahdollinen raskaus tekisi kehokuvalleni jne. Hyvää keskustelua ja puhdisti ajatuksiani. Pelkoja ja epäröintiä.

Tuntuu kyllä oudolta kun kahden kerran perusteella veikkailin 3. inseminaatiota johonkin kierronpäiville 11-13. Nyt se tapahtuu (jos tapahtuu) jossain kierronpäivän 16 jälkeen :) Vaihtelua.