Toinen inseminaatio sujui pitkälti samanlailla kuin ensimmäinen. Munarakkula 26 mm, limakalvo 10 mm. Hyvät lähtökohdat. Pregnylin pistämisestä eli inseminaation teko hetkellä 27 tuntia. Hyvä oli kuitenkin lääkärin mielestä, ettei rakkula ollut vielä ehtinyt puhjeta. Siittiöitä oli nyt 59 miljoonaa kappaletta, joista 64 % oli eteenpäin liikkuvia. Ihan ok kun tarvitaan edelleenkin ainoastaan se yksi. Nyt ei jännittänyt niin paljon kun tiesi miten inseminaatio tehdään ja olin varautunut siihen kiusalliseen 10 minuutin makoiluun jalat harallaan siinä gynekologin pedillä. Onneksi oli sentään viltti suojana. Lääkäri oli taas jotenkin positiivinen ja sopivan empaattinen (liian empaattisista en pidä). Emme yleensä paljon puhele ja se tuntuu sopivan molemmille. Silti uskon lääkärin aistivan sen toivon, jota kannan itsessäni. Kunpa onnistuisi. Hän sanoi lähtiessäni, että toivottavasti tavataan 5 viikon päästä varhaisultran merkeissä eikä jo aikaisemmin follikkeliultrassa.

Kohtu alkoi kipuilla ja tuntua heti inseminaation jälkeen ja nyt sitä hiukan juilii. Varasin lisää siittöitä sillä tuon jälkeen meille ei jäänyt varaukseen mitään. Ajattelin heti, että tuoko se huonoa onnea. Varata jo valmiiksi, niinkuin olisi jo valmiiksi luovuttanut. Typerää. Kannattavampaa olisi vaan ajatella, että ensi kerta on helpompi kun on jo ne siellä varauksessa, ettei sitten niitä tarvitse murehtia. Maksun sain taas laskulla mikä on oikein hyvä sillä palkkapäivä on tosiaan vasta perjantaina ja vähän perhosia kupli vatsassa, että nyt ei kyllä ole niin paljon rahaa tilillä, että voisi tänään maksaa. Lasku ja kaksi viikkoa maksu aikaa. Kivaa joustoa tosiaan. Tulihan viime maksukin sitten lopulta laskulla. Nyt siittiöt olivat halvemmat mikä on tietysti positiivinen asia.

Tästä alkoi ikävän pitkät kaksi viikkoa. Pitäisi vaan antaa asioiden olla ja vastaanottaa se mikä on tullakseen :)