Heti kun tänne olin vuodattanut, että milloin ne kuukautiset oikein tulevat niin heti perjantainahan vuoto sitten alkoi. Lauantaina labrakokeisiin, hintaa kerty 403,50 e. Jäätävä summa, mutta siinä oli mukana veritartuntatautitutkimus 100 e, joka olisi joka tapauksessa pakollinen ja pari muuta tärkeää testiä. Sen sijaan minua eniten nyppii se, että Anti-Muller hormoni katsottiin. Olen alle 30-vuotias (tosin vain alle vuoden), joten munasarjojen toiminnan hiipuminen ei ole kovin todennäköistä. Silti olen kanssasisarien blogeista lukenut, että sekin on mahdollista ja tavallaan olen tyytyväinen, että sekin katsottiin. Mutta hinta, 104 e. Kallistahan tämä on, tiesin sen, mutta silti tuntuu isoilta summilta. Mietinnässä on josko pyytäisimme vanhemmiltani rahaa lainaan, jota voisimme maksaa hiljalleen kuukausittain takaisin. Tosin emme ole vielä kertoneet lapsettomuudestakaan.

Sain myös heti perjantaina varattua aukiolotutkimuksen, se on nyt tulevana perjantaina eli 29.11. Jännittää hirveästi. Samalla tarkistetaan mikä on muuten tilanne, voitaisiinko inseminaatio mahdollisesti tehdä jo tähän kiertoon. Aloitin Femar-lääkityksen lauantaina. Hain sen ennen labrakokeisiin menoa apteekista ja farmaseuttina oli todella kultainen nuori mies. Hän heti kysyi, että tulee varmaan muitakin samaan tarkoitukseen jossain vaiheessa, selitti lääkekatosta ja kaikesta, ihan vain kysymättä. Oli niin sympaattinen ja minulle tuli hyvä mieli. Olen hieman tietämätön minkä kiertopäivän aikana esimerkiksi inseminaatio tehdään. Olen taas googlaillut ahkerasti ja saanut melko vaihtelevia kiertopäiviä aina 13-19 välillä. Tulin siihen tulokseen, että lienee yksilöllistä. Joten en ole varma voisiko inseminaation edes tehdä tänän kiertoon sillä Itsenäisyyspäivä aiheuttaa pitkän viikonlopun mahdollisesti kriittisille päiville. Ei voi mitään. Joulukuun lopussa olemme kaksi viikkoa lomamatkalla (sillä häämatkallamme) joten ehkä ensimmäinen hoito menee vasta pitkälle tammikuun loppuun. Taloudellisesti se olisi ehkä parempikin, mutta olen niin kärsimätön. 

Itkin lauantaina. Olin järjestämässä eräänlaisia juhlia/kokoontumista ystävällinen. Vuoto alkoi juuri niin, että se oli sitten lauantaina oli kiertopäivä 2. Kesken järjestelyjen jouduin lähtemään laboratoriokokeisiin ja tuli hirveä kiire. Labrat maksoivat sen 400 e ja apteekkiin tuhlasin 68 e. Kaikki tuntui yhtäkkiä raskaalta ja olo oli voimaton. Miten selviämme tästä? Entä jos emme pysty tähän? Entä jos kaikki on turhaa. Entä jos meistä tulee se pariskunta, joka veresnahastaan repii 15 000 euroa eikä koskaan saa lasta. Kun rahasta puhutaan, meillä on kovalla työllä ja hiellä säästettynä 10 000 e asunnon ostoon. Emme halua koskea kovalla työllä säästettyihin ASP-tileihimme, mutta mietin tuleeko vaihe jolloin teemme senkin. Itkin bussissa, itkin pilkkoessani porkkanoita ja kurkkuja tarjoiluihin. Itkin jostain syvältä ja kipeästi. Mutta kokosin itseni, vastaanotin ystäväni, heidän pienet lapsensa ja olin onnellinen heidän lapsistaan, aidosti iloiten ja ollen onnellinen. Meidän tiemme on kivisempi, ehkä siihenkin syynsä.