Puregon 300 iu ja viikonloppu muutti yhden rakkulan kuudeksi rakkulaksi. Yksi on kokoa 20 mm, kolme 16 mm ja kaksi 14-15 mm, pieniäkin kasvaa mutta ne eivät taida ehtiä mukaan. Olen ihan hämmentynyt tästä. Epätoivoiselta näyttävä tilanne onkin muuttunut kohtalaiseksi. Ei se hyvä ole, mutta kohtalainen. Kuusi rakkulaa on kohtalainen tulos. Niistä voi tulla 2-3 alkiota hyvässä tapauksessa ja oikeasti tarvitaan vain yksi hyvä. Minulla on tuttu, joka sai vain yhden alkion ja se alkio on nyt lapsi. Toivoa on. Niin kauan kun sitä ei viedä pois. Lääkkeinä ei ole enää muita kuin tänä iltana kaksi kappaletta Gonapeptyl-lääkettä. Vähän tirautin klinikalla kyyneileitä kun olin varautunut hoidon keskeytymiseen ja yhtäkkiä kovasti pelkäämäni punktio onkin jo kahden päivän päästä. En saanut muuta ohjetta punktiopäivää varten kuin pukeutua väljiin vaatteisiin, välttää kahvia, tulla klinikalle 30 min ennen aikaa ja olla rauhallisin mielin. Ennen punktiopäivää ei juoksulenkkejä tai hyppimistä, ei tulehduskipulääkkeitä, pitää juoda paljon vettä ja saada riittävästi unta. Seksuaalisen väkivallan kokemuksesta olisin voinut mainita, koska en oikein pidä gynekologisista toimenpiteistä tai tutkimuksista niiden muistuttaessa kovasti ikäviä tapahtumia. Tämän jätin nyt sanomatta, toivottavasti takaumia ei tule.

Olin viikonlopun aikana jo luopunut toivosta. Laskin aikataulut uudelle hoidolle, masistelin käynteihin mennyttä rahaa ja kävin juoksemassa eilen illalla tunnin verran. Varasin tällä päivälle bodypumpin ja suunnittelin perjantaista Tukholman reissua. Tukholman reissua, jota ei nyt varmaan tule. Vaikea sanoa mitä tekisin asian suhteen. Se pitäisi perua 48 h ennen jos haluaa vielä jotain rahaa takaisin ja koska lähtö on jo torstaina illalla, 48 h tulee täyteen tiistaina illalla. Eli ennen punktiota. Jos jotain vielä tuleekin eikä punktio ja/tai siirto toteudu ollenkaan, olisimme ihan mielellämme lähdössä sinne Tukholmaan. Jos peruutuksen jättää alle 48 h päähän, menettää siinä paljon rahaa. Eli ehkä tässä täytyy nyt lähteä siitä oletuksesta, että punktio tulee ja perun risteilyn. Niin iso harmi kuin se onkin. Täytyy mennä sitten joskus myöhemmin ja keskittyä nyt täysillä tähän IVF-hoitoon.

En tiedä, toivo nousi nyt niin korkealla tämän käänteen myötä, että pelkään romahdusta alas. Mahdollisia romahduksen aiheita on mielestäni jos munarakkulat vähenevät radikaalista/eivät ole kasvaneet ja jos munasoluja saadaan kovin vähän eikä mikään hedelmöity (eli ei saada alkioita eikä päästä siirtoon).  Näitä mörköjä yritin vältellä, jotta toivo pysyisi edes vähän yllä.