Tänään oli punktio. Kokemus oli ihan hyvä. Menimme klinikalla ja jännitin niin kovasti, etten meinannut pysyä paikoillani. Puhuin peloistani ja jännityksestäni hoitajalle kun odottelimme. Kerroin miten olen varautunut nollaan munasoluun, koska rakkuloita oli niin vähän. Hoitajan mukaan se on realistista. Se tuntuu näin jälkikäteen vähän hölmöltä että avauduin niin paljon ja olin niin paniikissa, mutta siinä tilanteessa se oli tarpeellista. Kanyyliä yritettiin laittaa kolme kertaa, mutta suonet hajosivat alta. Neljäs kerta onnistui ja pääsimme hieman myöhässä toimenpidehuoneeseen. Sain rauhottavaa ja kipulääkettä kanyylin kautta. Lääkkeet eivät tuntuneet päässä enkä kokenut mitään humahdusta. Mutta katossa olevat lamput alkoivat liikkua, joten kaipa se jotenkin auttoi. Emättimen puudutuspiikkejä en edes tuntenut ja ennen kuin tajusinkaan niin rakkuloita jo tyhjennettiin. Eli kyllä ne lääkkeet vaan veivät kivut pois. Jonkun pienen rakkulan punktoiminen tuntui hiukan, mutta varsinaisesti en tuntenut kipua. Hoitaja oli kannustava ja biologi kurkki välillä labran puolelta miten hommat etenee. Lopulta keräys olikin ohi ja kellon mukaan siihen oli mennyt 9 minuuttia ja valmisteluineen 14 minuuttia. 

Operaation jälkeen lyllersin lepohuoneeseen, jossa sain kaksi panadolia. Kivut alkoivat kovina vasta siellä. Yritin esittää urheaa, mutta alavatsan kipu oli melkoista. Panadol ei kyllä auttanut yhtään, mutta koska tämä kipu ei ollut jonkun muun aiheuttamaa, kestin sen kuitenkin. Sain mehua ja suolakeksejä. Tunnin jännittämisen jälkeen lääkäri kävi sanomassa, että saatiin 22 munasolua. Olin ihan järkyttynyt ja lääkärikin melko yllättänyt. Ei yleensä kuuden rakkulan punktioon lähdettäessä ole lopputulos 22. Osa on varmasti raakoja, koska myös pieniä rakkuloita oli tyhjennetty. Mutta toivotaan että moni olisi hedelmöittynyt. Hedelmöttymistuloksen kuulemme huomenna ja jos niitä on tarpeeksi tehdään pitkä viljely. Tuntuu oudolta, että tilanne on muuttunut näin torstaisesta, jolloin hoito oltiin keskeyttämässä. Tieto munasoluista helpotti kipua, mutta kohta se jatkui. Sain 1500 iu Pregnyliä klinikalla, 2 päivää sairauslomaa ja kotihoito-ohjeet. Bussimatka kotiin kesti ikuisuuden ja kun pääsin kotiin otin välittömästi 2 x 600 mg buranaa, joka alkoi puolen tunnin päästä vaikuttaa karmeisiin kipuihin. Painuin pehkuihin ja nukuin onnellisena 2 h. Heräämisen jälkeen olen ollut vähemmän kivuton, kivut muistuttavat eniten pahimpia kuukautiskipuja. Yötä vasten neuvottiin ottamaan särkylääkettä varmuuden vuoksi. Ruoka ei oikein maistunut ja on ollut vaikeaa juoda niin paljon vettä, mutta olen yrittänyt tehdä sitä ahkerasti. Ilmeisesti siirron jälkeen saan vielä Pregnyliä. Lugesteronit alkavat huomenna. Annostus on kolme iltaisin ja kolme aamuisin alakautta. Tämä hoito muutti nyt muotoaan. Soluja tulikin ja alkaa tuntua, että meillä on todellakin mahdollisuus päästä siirtoon. Huomenna toki selviää paljon siitä, että ovatko munasolut hedelmöittyneet.