Vuotokin alkoi lopulta, dpo 20. Lugesteronit todella pitkittävät vuodon alkamista. Mutta oli kyllä lempeät kuukautiset. Nopeat, paljon vähemmän kivuttomat kuin normaalisti. Muutenkin tämä kierto oli ehkä kuukautisurani helpoin PMS-oireiden vähyyden vuoksi ja nyt vuotokin oli niin lempeä. Sattumaa tai sitten Lugesteronit ovat ihmelääke, jota haluan käyttää tästä lähin jokaisessa kierrossa. Mutta vuoto ....100 % negatiivinen tulos.

Olihan ne ikäviä tunteita, joita viimeisen inseminaation nega herätti. Tai oikeastaan ne olivat jotenkin inhottavan synkkiä ja herättivät paljon muita ajatuksia menneisyydestä ja siitä mikä on tässä elämässä se asia, joka määrittelee olenko elämääni tyytyväinen vai en. Lapsiko se nyt on? Tuntuu turhalta ja tylsältä näin paljon joutua miettimään näitä ajatuksia, mutta toisaalta se on äärimmäisen tarpeellista. Jopa ajatuksia liittyen raiskaukseen, asiaan jonka luulin jo melko hyvin käsitelleeni, on täytynyt käsitellä oikein urakalla. Terapiassa on ollut taas tiivistä. Olihan tässä jo väli kun puhuimme enemmän urheilusta kuin traumoista ja lapsettomuudesta. Terapeuttinikin on kahtena kertana istunut taas tutun jämäkästi tuolilla ja ollut silmin nähden pelkkänä korvana. Vaikeita ja isojakin asioita on taas pitänyt käsitellä.

Raha taas jaksaa murehdituttaa. Autostamme hajosi moottori. Autosta, jota tarvitaan työmatkaan. Remontti on yhtä kallis kuin yksi IVF-hoito ja rahahan se isoin este oli IVF-hoidolle tässä ennen kesätaukoa. Miksi hajosit juuri nyt? Miksi miksi miksi? Silti auto on vain kasa metallia ja ongelmajätettä. Se on auto. Kukaan ei ole sairas tai kuollut, menettänyt töitään tai asunto ei ole palanut. Kaikki on oikeasti hyvin. Se on vain auto. Vain rahaa. Kaikki hyvin. Muista se.

No niihin kesäsuunnitelmiin, joista meinasin enemmänkin kirjoittaa, mutta nyt on kuitenkin jäänyt selkeästi vähäisemmäksi aiheeksi tässä postauksessa. Otsikon keksiminen on vaan niin syvältä, että taidan pitää sen kuitenkin. Olemme suunnitelleet patikointiretkeä, viikkoa poissa pääkaupunkiseudulta, paljon ainoastaan olemista, parisuhteilun tiivistämistä ja parantamista, painonpudotusta jne. Nämä suunnitelmat tuntuvat hyviltä. Kesälle on tiedossa häät, lakkiaiset, yhdet ristiäiset ja polttarit. Sopiva määrä, vaan ei liikaa. Aion pitää kesäloman, kolme viikkoa, putkeen. Ei mitään työmatkoja kesken kesän heti häiden jälkeen (niinkuin viime kesänä) tai Suomen maaperältä poistumisia kahden viikon välein pakollisten asioiden vuoksi. Tänä kesänä olen ja nautin. Ja valmistaudun, kuitenkin liikaa ajattelematta. IVF-hoito on sitten elokuussa. Suunnittelu ehkä jo kesäkuussa, mutta todennäköisesti vasta elokuussa.

Soittelin klinikalle viime viikolla. Ilmoitin, että tulemme IVF-hoitoon vasta elokuussa ja tarkistin hintaa. Kyllä se hinnaston IVF-hoito pitää ns. kaiken sisällään. Punktion aikana käytettävät lääkkeet jne., joten niistä ei tule lisäyllätyksiä. Ja se pitää lääkärin vastaanotot&puhelinkonsultaation tarvittaessa ja ultrat sisällään (4 kpl), mutta minun kannattaa varautua siihen, että ultraääniä voi tulla enemmän, koska munasarjani ovat mitä ovat (laiskat ne ovat). No siihen olen jo valmistautunut. Toiveikkaana olen nyt laskenut IVF-kustannuksiin myös alkioiden pakastuksen, koska pelosta huolimatta toivon, että jotain saisi pakkaseenkin. Olen kuitenkin lukenut hiljattainkin blogeista kuinka ei tule mitään siirtokelpoista tai mitään pakkaseen ja se tuntuu etukäteen ajateltuna todella raskaalta ajatukselta. Ei auta kuin kokeilla ja sitten tietää. Muuten sitä vauvaa ei ainakaan koskaan tule. Täytyy vain odottaa lisää.