Hoitotaukoa on takana viikko. Mitä, vasta viikko? Voi tuntuu, että olisi mennyt jo kuukausi. Olen hoitotaukodieetillä eli yritän tiputtaa ne 4 kiloa, joista gynekologi mainitsi. Katsotaan miten käy. Dieetin huono puoli on, että koko ajan on nälän tunne, vaikka aikaisemmin vastaavassa tilanteessa ei ole ajatellut ruokaa ollenkaan. Töitä on ihan superpaljon. Sekin lienee nyt tässä tilanteessa hyvä. Ei ehdi keskittyä liiaksi siihen, että on hoitotauolla ja toisaalta ei tule niitä poissaoloja klinikalla ravaamisen vuoksi. Hyvä, sitten myöhemmin keväällä on taas aikaa sellaiseenkin toimintaan. Hoitotauko on TODELLINEN tauko siinä mielessä, että meille ei mitään luomuylläriä tai hoitotauon ihmettä voi tulla. Se vie paljon pois mietinnästä. En analysoi vatsakipuja ja kaikkia tuntemuksia. En edes välttämättä tiedä mikä kierron päivä on kyseessä.

Raha tuntuu äärimmäisen toissijaiselta asialta. Sitä ei ole, mutta se ei haittaakaan kovin paljon tällä hetkellä. Tietysti haaveilen Sokoksen 3+1 päivien tarjouksista. Haluaisin ostaa siskoni 2-vuotiaalle sieltä Marimekon paidan, koska hänellä on pian synttärit. Ei kuitenkaan tule ostettua. Mietin, että olisipa kiva ostaa miehelle uusi tyyny kun edellinen on niin kauheassa kunnossa. Ehkä sitten ensi kuussa tai syksyllä. Mietin myös kaupassa, että olisipa kiva ostaa perunan, kurkun ja kanamunien sijaan vaikkapa lihaa tai kalaa. Ehkä sitten ensi kuussa. Mieheni rakastaa voileipäkakkuja ja minä olen niitä aika hyvä tekemään. Kun kuu vaihtuu ja palkkaa taas hieman kilahtaa tilille, olen luvannut tehdä miehelleni sellaisen kakun. Odotan sitä jo innolla.

Tullut takatalvi on sekoittanut ajatukseni. Tuntuu kuin olisi joulukuun alku. Ehkä se, että joulua ei tullut vietettyä kovinkaan perinteisesti (se vietettiin shortseissa ja t-paidassa Atlantin toisella puolella) vaikuttaa siihen, että kun ei ole ollut joulua eikä kunnon talvea niin mieli yrittää ajatella, että ne ovat vielä tulossa. Oikeasti on kevätpäiväntasaus ja kesä lähenee.  Syyskuussa oli ensikäynti lapsettomuusklinikalla ja silloin luulin, että jos puolen vuoden päästä ei ole tapahtunut vielä hoitojen myötä raskautta olisin ihan säpäleinä. Niin ei kuitenkaan ole. Tämä nyt menee näin. Ehkä sillä on joku syy.